Kauden avaus!

Hiihtoloma alkoi, ja paukkupakkaset vaihtuivat sopivasti plussakeliin ja auringonpaisteeseen, joten oli aika avata oma perhokalastuskauteni. Aluksi vaihtoehtoina olivat Vilppulankoski ja Tainionvirta, mutta lopulta keksinkin lähteä kokeilemaan millaista talvikalastusta Kuusaan koski tarjoaisi. Kuusaankosken keksin, kun mieleeni muistui Pietun muutaman vuoden takainen Instagram-julkaisu, jossa hän mainitsi saaneensa kaloja juurikin kyseiseltä koskelta näin talviaikaan. Kuusaalla en ikinä aiemmin ollut käynyt kalassa, joten mielenkiinnolla odotin ensimmäistä vierailua koskella.

Soitin aamulla yhdeksän jälkeen Varjolan tilalle ja varasin luvan. Varjolaan saavuin noin yhdentoista aikaan, keli oli juuri sitä, mitä ennustettiin lämpötila oli noin 3 astetta ja taivas täysin pilvetön. Alkuun kasasin vain yhden vavan, jossa oli fast inter siima, perhoina tietenkin musta ja valkoinen liitsi. Viimevuosien aikana talvisin olen heittänyt miltei pelkästään liitsejä uppoavilla siimoilla, mikä on toiminut varsin hyvin.

Kalastuksen aloitin Varjolan puolen niskalta. Niskalla oleva laituri helpotti heittämistä, mikä näin talvisin saattaa välillä olla hieman haasteellista kahluukiellon takia. Olisi hienoa, jos koskikohteet joskus höllentäisivät kahluurajoituksia siten, että tietyillä alueilla tai suvantoalueilla kahlaaminen olisi sallittua, sillä taimen ei sinne kude, joten mitään haittaa siitä ei kalakannoille ole. Suvantoalueilla kahlaamisen salliminen loisi uudenlaisia ulottuvuuksia talvikalastukseen (Varsinkin sumarikalastukseen) ja todennäköisesti useammat kalastajat kävisivät myös talviaikaan perhokalassa. Näin koskikohteet saisivat myös lisää tuloja. Lisätään nyt tähän perään että, kahluurajoituksen muilta osin koen välttämättömäksi.

Kuusaankosken niska
Niskalta ei kaloja tullut. Totesin tarvitsevani setin jossa on pintasiima. Kipitin siis autolle ja nappasin toisen vavan ja kelan matkaan, ja lähdin kävelemään alavirtaan päin. Lunta oli maassa reilusti minkä takia lumessa rämpiminen oli paikoitellen aivan p*rseestä. Saavuin suvannossa olevan heittolaiturin luo, jonka alapuolelta aloin kalastamaan. Kalastin varsin lyhyen, mutta ihan potentiaalisen pätkän saaden kauden ensimmäisen taimenen, mittaa kalalla oli vaivaiset 35 senttiä, mutta saimpahan tilin auki tältä kaudelta, mikä oli oikeastaan ainut kalastuksellinen tavoite tältä reissulta.

Kauden ensimmäinen kala oli viiden euron kala.
Selässä oli siis keltainen kalamerkki
Muita tapahtumia ei paikasta tullut. Päätin lähteä kokeilemaan suvantoa vastarannan puolelta, sillä se näytti erittäin potentiaaliselta. Vastarannalle saavuttuani huomasin auringon paistavan erittäin lämpimästi, joton oli kevennettävä takki ja pipo hetkeksi jotten läkähtyisi. Ranta vaikutti aika syvältä, joten päätin heittää fast intterillä. Rannalla olevat puut häiritsivät heittämistä paljon ja heitot jäivät varsin lyhyiksi. Kaloistakaan en havaintoja saanut, vaikka paikka vaikutti ihan hyvältä.

Siirryin seuraavaksi vastarannan niskalle, missä heitin taas pintasiimalla, sillä vettä näytti olevan aika vähän. Hetken kalastuksen tuloksena oli kaksi noin 35 senttistä luonnon taimenta. Vähän yllätyin kalojen rasvaevistä, sillä oletukseni oli Kuusaankosken olevan pitkälti istutusten varassa, mutta hyvä, että luonnon kalojakin löytyy. Lähdin vielä käymään kanavan luona "loppuliu'ulla" mistä ei kontakteja kaloihin tullut. Vielä ennen autolle suuntaamista kävin Varjolan puolen niskalla uudestaan. Tälläkertaa aivan rannan tuntumassa pyöri pienehkö taimen, jota hetken yritin siinä lirkkiä tuloksetta.

Kalastuksellisesti päivä ei juuri mitään tarjonnut, eikä Kuusaankoski ole rannalta käsin näin talviaikaan kovin kummoinen paikka. Asia voisi olla aivan toinen jos käytössä olisi vene tai kelluntarengas, jolla pääsisi kalastamaan paikkoja, mitä rannaltakäsin ei pääse. Keli oli onneksi loistava, joten reissusta jäi varsin hyvä fiilis. Nyt sitten pitääkin vain odotella pari viikkoa sumarikauden alkua😜

Tuonne kivikkoon kun olisi jotenkin päässyt heittämään...