Lauantai 20.11. Edellisestä kalastuspäivästä on kerennyt kulua koulun takia jo päivää vaille kuukausi. Tarkoituksena oli mennä Liekkilään muutamaksi tuntia heittämään pelkkää bungia. Uutta kalaa oli saatu lampeen jonkin aikaa sitten, mikä tarkoitti kohtalaisen hyvää saalisvarmuutta. Tai tapahtumia ainakin pitäisi tulla.
Tuore henkilökohtainen maailmanmestari Heikki Kurtti kävi kuutamaa viikkoa aiemmin pitämässä meille Keski-Suomen perhokalastajille kerhoillan bungi -kalastuksesta ja nyt oli aika kokeilla Heikin vinkkejä ihan käytännössä. Mielestäni Perhokalastusseurojen järjestämän kerhoillat ovat yleisesti varsin aliarvostettuja tiedonlähteitä. Esimerkiksi meillä KSPK:ssa Suomen maajoukkueen jäsenet ovat vakioesiintyjiä kerhoilloissa, ja heidän vinkeistä olisi varmasti hyötyä aivan jokaiselle. Täten suosittelenkin jokaista perhokalastusseuraan kuulumatonta selvittämään paikallisen seuran tarjontaa. Jäsenyys maksaa vuodessa yleensä vain muutaman kympin. Nykyään joissakin seuroissa on myös mahdollisuus osallistua kerhoiltoihin etänä. Tämä mahdollisuus on ainakin meillä KSPK:ssa sekä Espoon perhokalastajissa.
Liekkilään saavuin yhden kieppeillä, vapa kasaan, uusi peruke ja kalalle. Aijoin tällä kertaa kalastaa vain pyöreän lammen nurmikolta, koska Leevi oli aiemmin viikolla kertunut saaneen siitä kaloja. Aloitin kalastuksen chartilla mopilla sekä sockeye värisellä egillä. Heitin ensimmäisen heiton pitkälle, ja katselin kuinka se alkoi pikkuhiljaa ajautua lähemmäs rantaa. Laskin vavan maahan ottaakseni laukustani Kongin. Kun käännyin ympäri, en enää nähnyt kohoa, kävin vähän hitaalla ja tein lopulta vastaiskun, mutta myähästyin. Bungilla kalastaessa kaikki oheis touhuaminen alkaa houkuttaa, mutta kalat tuntuu tietävän milloin kalastaja ei keskity olennaiseen...
Jatkoin ongintaa kalastamalla parinkymmenen metrin pituista rantaviivaa tarjoten bungia eri kohtiin. Aloin jo harkita perhojen vaihtoa, kun bungi syöksyi pinnan alle. Tällä kertaa olin hereillä ja vastaisku onnistui. Siimanpäässä oli erittäin pirteä kirjolohi jonka kanssa piti 0.14mm piuhoilla olla varovainen. Muutaman spurtin jälkeen kala köllötti haavissa.
Sockeye värinen eggi kelpasi tälle |
Tein jo hieman kohmeisilla sormilla uuden litkan ja jatkoin kalastusta. Siimanpäässä nyt keltainen ja oranssi eggi. Hetken kerkesi olla hiljaista kunnes koho vajosi jälleen. Vastaisku onnistui. Siimanpäässä oli jälleen varsin energinen lohi, joka spurttaili rantaviivan suuntaisesti. Tilanne vaikutti jo olevan hallussa, kunnes kalan liike lakkasi kesken spurtin. Kala oli onnistunut tartuttamaan litkan pohjaan. Jaksoin hetken elätellä toivoa, jos vaikka perhot vielä pohjasta irtoaisi, mutta turhaan. Koko litka jäi sinne. Sormeni olivat tässä vaiheessa sen verran kohmeiset, että lämmin sohva ja Netflix houkutteli enemmän, kuin uuden litkan sitominen. Päätin siis lopettaa tähän.
Kaikkiaan noin kahden tunnin aikana sain yhden kirjolohen haaviin asti ja sössin kolme. Tapahtumia oli siis ihan mukavasti, niin kuin osasin ennakkoon arvella.