Toistaiseksi tällä kaudella ei ole tullut käytyä yhdelläkään "paremmalla" koskella, joten tähän oli saatava vielä elokuun aikana muutos. Stefano oli saapunut viikkoa aiemmin Suomeen, joten kun molempien aikataulut kohtasi, oli lähdettävä jo miltei perinteiseksi muodostuneelle Kerman reissulle.
Kermankoskelle saavuin aamulla puoli seitsemän, ja heti ensimmäiseksi kävin mittaamassa vedenlämmön. 18 ja risat, yö oli ollut kylmä, joten vesi oli vielä pysynyt tarpeeksi viileänä kalastusta varten. Ennusteen mukaan suurin osa kalapaikoista ylittäisi 20 asteen lämpötilan muutaman päivän kuluessa, joten tämä saattoi olla kauden viimeinen taimenen kalastus reissu tälle kaudelle.
 |
Aamu oli erittäin kaunis
|
Aamulla kasasin itselleni kaksi settiä: #4 Nymphmaniacin nymfikalastusta varten, ja #5 Heron Vibe 65 siimalla kevyttä streamer kalastusta varten, millä en sitten lopulta malttanut heittää ainuttakaan heittoa😅
Kalastuksen aloitimme siis Kermankoskelta, mistä kaloja alkoi tulla tasaiseen tahtiin. Kauaa ei tarvinnut kalastaa, kun Stefanolla oli ensimmäinen parempi kala kiinni. Pieni italialainen jäi kuitenkin taistelussa hyvin nopeasti kakkoseksi, kun 0.14mm peruke ei määräänsä enempää kestänyt. Ehdotinkin heti perään perukkeen paksuntamista pykälällä.
Edellisestä ei sitten kauaa ehtinytkään kulua, kun Stefano sai haaviinsa noin 50 senttisen kultapossun, ja itse muutama minuuttia sen jälkeen pari senttiä pienemmän istarin.
 |
| 48 cm istaria |
Siirryimme seuraavaksi kalastamaan Vihovuonteelle, josta löytyi reilusti pienempää taimenta, säynäviä ja yksi nätti vajaa 50 senttinen luonnon taimen. Vihovuonne vaikutti Kermankoskeen verrattuna huomattavasti vähemmän kalastetulta, sillä kalat olivat siellä selkeästi paremmalla otilla.
Vihovuonteelta palasimme takaisin Kermalle pitämään ruokataukoa, minkä jälkeen päätin kalastaa kosken läpi dry-dropperilla. Tekniikka osoittautui heti erittäin tehokkaasti, kun pinturin alla uitettu kevyt 2,5mm kuulalla varustettu nymfi kelpasi useammalle kalalle. Toisella kierroksella kalat alkoivat suosia nymfin sijaan pinturia, ja erityisesti pinturin pompottelu sai kalat ottamaan. Pääsinkin hetken pitelemään muutamaa parempaa kalaa, joista toista en edes kerennyt nähdä, ja toinen oli vähintäänkin 55+ kala. Näiden lisäksi tuli vielä kourallinen huteja ja varovaisia otteja, jotka eivät toista mahdollisuutta meikäläiselle antanut.
Noin 11 tunnin kalastuksen saldona oli lopulta tasan 50 taimenta, keskikoon ollessa siinä 30-35cm paikkeilla. Isoimmat pari kalaa jäi hieman vajaaksi 50 sentistä. Dry-dropperissa oli pari tarjousta isompaankin, mutta tällä kertaa kalat vei voiton. Vaikka kalamäärä oli ihan mukava, niin kalastus ei todellakaan ollut helppoa, vaan kalojen eteen sai etenkin Kermankoskella tehdä ihan tosissaan töitä. Perhoista toimi parhaiten perus kuulapää pupa ja musta kuulainen red ribbed killer, pintureista erilaiset caddikset.
Päivän aikana tuli myös pannutettua Kermankosken liukkaissa kivikoissa useaan kertaan, minkä seurauksena nilkat oli kotimatkalla aika hellänä...
