Yhteenveto vuodesta 2022

 Vuosi vaihtui, joten on taas aika analysoida mennyttä kalastuskautta. Perhokalastuspäiviä kertyi vuonna 2022 69 kappaletta. Näistä 42 (+22) oli lampikalastuspäiviä ja loput 27 (-12) jokipäiviä. Viime vuonna kalareissuilta tuli tilastoitua myös kalastustunnit. Tunteja kertyi vuoden aikana 250,5 h, päiväkohtaisen keskiarvon ollessa 3,6 h. Lampipäivät kesti keskimäärin 3,3 h ja jokipäivät keskimäärin 4,2 h. Omat kalasteluni olivat siis hyvin pitkälti aamu-, päivä- tai iltapistoja.

Perhokalastuspäivät kuukausittain

Kalastuksellisesti vuosi oli aika tasapaksu, kun kalastin pääasiassa edullisia lähimestoja. Jokikalastukset jäi tänä vuonna vähemmälle, kun alkukesän korkeat vedet eivät koskille houkutellut. Ja sen jälkeen pari kertaa liian korkean vedenlämmön takian kiinni menneet kosket lyhensivät kautta. Myös nousseilla polttoaineiden hinnoilla oli luonnollisesti oma vaikutuksensa kalareissujen määrään.

Liekkilän vuosilupa oli kuitenkin ahkerassa käytössä, ja yleisestikin nautin aina vaan enemmän ja enemmän lampikalastuksesta, mikä on täällä Suomessa valitettavasti aivan liian aliarvostettua. 42 lampipäivän aikana kalastustunteja kertyi 137. Ja kirjolohia 123 kpl eli 0,89 kalaa tunnissa. Ja 2,9 kalaa per päivä. Noita numeroita verrataan sitten vuoden päästä tämän vuoden lukemiin.

Kauden paras reissu oli Hollannin kisareissun ohessa (Lue Hollannin kisareissun rapsa TÄSTÄ), Ronin kanssa heinäkuun puolessa välissä tehty kalaisa Keihärin aamupisto. Kauniin heinäkuisen aamun roolitus oli selkeä. Roni oli saajamies ja minä hänen henkilökohtainen valokuvaajansa. Alla pari nättiä Ronin saamaa kalaa.


Kisakausi oli omalta osaltani aika kaksijakoinen. Kauden avaus- ja oman kotikisan blänkin jälkeen onnistuin kääntämään kurssin, ja taistelin seuraavista kolmesta kevään karsinnasta yhden pronssi- ja kaksi hopeamitalia. Finaalit eivät sitten taas tuloksellisesti menneet niin hyvin kuin olisin halunnut, vaikka oma kalastukseni oli mennyt selkeästi edellisvuodesta eteenpäin (TÄSTÄ pääset lukemaan raportin Finaaleista). Syyskarsinnoissa onneksi jatkoin siitä mihin olin keväällä jäänyt, kun kolmesta karsinnasta saldona kolme mitalia. Uran ensimmäinen voitto Stipikin karsinnasta. Ja siihen perään hopea, ja vielä toinen voitto Julkujärveltä. Kevääseen lähden siis 6 kisan mitaliputkessa, mikä on ilmeisesti Rysän kanssa jaettu ennätys. Alla podiumpönöjä kuluneelta vuodelta.

Minä, Kaitsu ja Timo Risulammella

Minä, Teemu ja Aki Mustalammella

Samuli, Minä ja Vesa Stipiksjönillä

Minä, Jyrki ja Leevi Julkujärvellä

Tomi, Minä ja Mikko Julkujärvellä

Tämän vuoden aikana sidoin myös todennäköisesti ennätysmäärän perhoja. Hollannissa käytyyn Fasna Cupiin piti laittaa Buzzer rasia kuntoon. Ja finaaleja varten tuli sidottua pariin viikkoon rasiallinen harjusperhoja. Näiden lisäksi tietenkin sitä tavallista rasioiden täyttöä.

Hollannin kisarasia

Harjusperho
Harjusrasia

Liimalarvoja

Talviliitsejä

Hyvin on porukka edelleen jaksanut lukea mun tekstejä, vaikka niitä ei kovin montaa viime vuonna tullut. Täytyykin tänä vuonna yrittää kehitellä ainakin muutama teksti enemmän. Ja jos meikäläiseltä ei tule tarpeeksi luettavaa niin onneksi ollaan saatu uusi bloggari Samuli, joka julkaisi ensimmäisen tekstinsä joulukuussa. Samulin blogiin pääsee TÄSTÄ!😊

Laitellaas tänne loppuun taas joitain kuvia menneeltä kaudelta.

Minä ja Hettula Liekkilän karsinnassa
Kuva: Marko Heinonen

Kuva: Marko Heinonen

Pötkö Liekkilästä

Teemu mestarin opissa

Survosen karsinta

Teemu ja iso Ahven Survoselta

Roni vääntää

Paten kanssa kalassa

Finaaleihin valmistautumista

Finaaleissa testattiin Taivalkosken Autogrilli

Finaalien palkintojenjako

Keski-Suomen Perhokalastajien lampipäivä