Nälkäisiä lohia Naaralla

Edellisestä koskireissusta oli kerennyt kulua turhan korkeiden vedenlämpöjen ja omien sairastelujen takia yli kaksi viikkoa. Nyt kuitenkin iski pakottava tarve päästä joelle. Olin kuumeen jäljiltä vielä hieman puolikuntoinen, joten tämä pisto Naara- ja Kissakoskelle mentiin Buranan ja Kongin voimalla.

Parkkipaikalle saavuin illalla puoli viisi, eikä muita autoja näkynyt. Virittelin nelos luokkaisen Nymphmaniacin, johon 0,16mm indikaattori ja 0,14mm peruke. Siiman päähän tägi ja liimalarva.

Rantaan saavuttuani huomasin veden olevan vielä aika korkealla, mutta koski oli kuitenkin kalastettavissa. Korkea vesi Naaralla tarkoittaa kalojen olevan yleensä aivan rantavesissä. Aloitin kalastuksen alemmalta koskelta. Pari ensimmäistä kalaa pudotin, mutta sen jälkeen pussitin reilun kourallisen taimenia.


Siirryin ylemmälle koskelle, missä oli alkuun yllättävän hiljaista. Lopulta sieltäkin löytyi reilu kourallinen kaloja, joista yksi oli selkeästi vuosi sitten istutettu, mutta leikkaamaton taimen. Hienoa että näitä on selvinnyt ja jäänyt koskeen.



Siirryin junarataa pitkin yli vastarannalle, mistä sain sen noin viisi kalaa. Ylemmän alueen jätin kokonaan kalastamatta, sillä se ei ole erityisen kiinnostava.

Siirryin jälleen alemmalle koskelle. Kalastin kosken keskivaiheilta ylöspäin ensin aivan rantavedet ja sitten hieman kauemmat montut. Tarkan kalastuksen lopputuloksena oli reilu 10 taimenta.

Nymfikalastajalle mieluinen näkymä


Kävin lopuksi vielä muutamat alueet toiseen kertaa läpi hieman erilaisilla perhoilla, ja sain vielä muutamat kalat. Aika hiljainen toinen kierros kuitenkin lopulta oli.

Viiden tunnin aikana käytin haavissa 35 taimenta, joista ainakin pari kourallista oli aivan pieniä 15cm istareita. Näiden lisäksi muutama pudotettu kala. Kalat olivat tosiaan pääasiassa aivan rantavesissä, joten paljoa ei tarvinnut kahlailla. Hyvää kalastusta siis, vaikka vesi olikin omaan makuun vielä aika korkealla.