Italia 2024 - Fly Fish Meeting Liri

Suomen syksyinen sää ei suuresti napannut, joten keksin lennähtää viikoksi Italian lämpöön. Ennen lentojen varausta olin tiedustellut Luigilta kalastusmahdollisuuksista marraskuun ensimmäisellä viikolla. Suurin osa joista olisi tuolloin suljettu, mutta kalastaa voisi ainakin järvellä. Lisäksi Luigi kutsui minut paikalliseen parikilpailuun Liri joelle, mistä tämä teksti kertoo.

Ennen kilpailua kävin viikolla heittämässä muutaman setin Laghi Del Farfalla. Kalastus oli haastavaa, mutta syksyinen matala ja kirkas vesi tarjoili ajoittain hienoa näkökalastusta. Yksi isompi 60+ cm pölli kävi myös haavissa jännittävän väännön jälkeen 0,14mm piuhoilla.

Isompi lötikkä ei meinannut mahtua haaviin

Sunnuntai oli sitten kisapäivä ja suuntasin Soran kaupunkiin, minkä läpi yli 100 km pitkä Liri virtaa. Joen luontainen kalasto koostuu pääosin särkikaloista, mutta sattuma taimenia olisi kuulemma myös mahdollista saada. Joen kalaston tueksi sinne istutetaan pientä kirjolohta ja näin tehtiin myös ennen kilpailua poolien tasoittamiseksi.

Parikseni sain kilpailuun Gian Luca D'Innocentin, kenet olin pikaisesti tavannut vuotta aiemmin Aniene joella. Gian Lucan englanti oli suunnilleen samaa tasoa oman italian kanssa. Tärkeimmät asiat saatiin pienestä kielimuurista huolimatta käytyä läpi.

Päivän aikataulu

Kilpailu koostui kahdesta 1,5 h jaksosta eli hieman erilainen päivä, mitä karsinnat Suomessa yleensä ovat. 

Ensimmäinen pooli

Ensimmäinen pooli oli aika pitkä. Me olimme onneksi ensin valvontavuorossa, joten pääsimme vähän näkemään poolia ennen omaa kalastusvuoroa. Poolin yläosassa oli lyhyt virta ja sen loppuliuku jatkui aina ihan flätiksi asti.

Meitä edeltävä kaksikko Cimorelli - Di Stefano sai poolista 9 kalaa.

Olin kasannut kisaan 10 ja 11 jalkaiset Nymphmaniacit sekä #5 Heron, mihin olin virittänyt nymfi-, pinturi- ja liitsisetin.

Itse aloittelin flätiltä ja annoin Gian Lucan mennä paremman oloiseen poolin yläosaan. Alku oli vaikea ja hiljainen. Nymfailin Blobeilla syvempää kohtaa, mistä meitä ennen oli kaloja tullut. Ensimmäisessä kalassa kesti varmaan puoli tuntia, minkä jälkeen pudotin useamman. Yhtäkkiä aikaa oli jäljellä vain 30 minuuttia.

Lähdin vauhdilla ylävirtaan päin ja löysin aika nopeasti kalaisan alueen, mistä sain kourallisen kaloja ja pudotin taas muutamat. Ihan jakson loppuun kokeilin vielä pinturilla turpia. Muutaman sainkin, mutta ne oli alamittaisia.

Jakso meni itseltä aika käteen. Ajanhallinta epäonnistui täysin ja pudotin ihan liian monta kalaa. Onneksi Gian Luca löysi ylärajalta ottipaikan ja pelasti meidän jakson.

Lopulta mulle 5 ja Gian Lucalle komeat 11 kalaa, mikä onneksi riitti jaksovoittoon. 20 kalan tavoite jäi saavuttamatta, mutta jos olisin edes hieman paremmin kalastanut, niin se olisi ollut aika helposti rikki.

B-ryhmä 1. jakso

En ole varma mitä ruokailun aikana tapahtui, mutta käsittääkseni päivän toinen pooli määräytyi ensimmäisen jakson tulosten perusteella. Koska me voitettiin 1. jakso, se tarkoitti että saimme toiselle jaksolle kaikista heikoimman poolin.

Toinen pooli

Pooli oli sinänsä ihan hyvän näköinen, mutta mitään merkkejä elämästä ei näkynyt. Aloittelin nymfaamaan poolin alaosasta ja ensimmäinen kala tuli ehkä 20 min jälkeen, minkä jälkeen vaihdoin Dry-dropperiin.

Pinturi ei alkuun meinannut kelvata, mutta sen alla lillunut Pettirosso maistui parille lohelle, mitkä sain aika nopeaan tahtiin. Tämän jälkeen huomasin mitta turpia aivan kiinni rantapenkassa. Sain ne useaan kertaan vilkaisemaan perhoa, mutta en lopulta ottamaan.

Jälkimmäiselle 45 minuuttiselle päätin ohentaa perukkeen 0,09 mm, mikä saattoi olla jo vähän turhan ohut, mutta tällaisessa kisassa on hyvä paikka kokeilla. En tiedä oliko syynä perukkeen ohennus vai vaan paremmat uitot, mutta Rockerka kelpasi nyt useammalle turvalle ja yhdelle kirrelle.

Kalat tulivat ensin aivan rantapenkasta veteen pudonneen nymfin perässä, minkä jälkeen kiinnostuivat pinturista. Hienoa katseltavaa melko kirkkaassa vedessä.

Lopulta mulle 8 ja Gian Lucalle 4 kalaa, millä irtosi meille jakso 3. sija.

Meidän jälkeen Di Camillo - Caruso pari sai poolista vielä 6 kalaa.

B-ryhmä 2. jakso

Tulosten julkistus

Lopullinen sijoitus toinen oli ihan hyvä. Tasapisteet voittajan kanssa olisi ollut vielä ihan mahdollinen, mutta kalamäärässä oltaisiin sitten viimeistään hävitty. Palkinnoksi tästä tuli 170 € lahjakortti jaettavaksi Textremen verkkokauppaan.

Tulokset

SM-Finaali 2024

Tänä vuonna finaalit olivat vuoden 2022 tapaan Iijoen koskikalastusaleella, mikä ei ihan oma lemppari paikka ole. Paikka Finaaleihin tuli jälleen jo syksyn karsinnoista. Keväällä yritin vielä parantaa pisteitä, mutta siihen en lopulta kyennyt. Keski-Suomen Perhokalastajia edusti tänä vuonna finaaleissa itseni lisäksi Leevi, Ville, Samuli, Lauri ja Pate.

Panoksena tänä vuonna oli paikka Italian EM-kisoihin. Isoista panoksista huolimatta tälle vuodelle ei ollut kovin suuri luotto omaan tekemiseen, sillä perinteinen Kuusamon reissu jäi väliin ja ainoaksi treeniksi jäänyt Iijoen karsinta meni aivan käteen. 

Maajoukkuepaikan suhteen olin jo vähän luovuttanut, sillä ennen Finaalia olin ranking sijalla 12. eli ensimmäinen joukkueista ulos jäävä kisaaja. Maajoukkuepaikka vaatisi siis melko varmasti top 10 sijoituksen.

Jannen kanssa poolitus hommissa

Ryhmien kierrot

Poolit 1-10

Poolit 11-20

Itsellä oli joelle mukana tuttuun tapaan kaksi 10' #3 Nymphmaniaccia, joissa perus nymfisetit. Lisäksi otin alkukesästä ostamani 11' #2 Nymphmaniacin varmuuden vuoksi mukaan, jos jollain poolilla pidemmästä ulottuvuudesta olisi hyötyä. Veden ollessa todella korkealla, jäi pinturisetti kasaamatta.

1. Jakso, Pooli 10.

A-ryhmäläisenä Erikssoni näytti kalapaikat, ja minulla oli helppo tehtävä vain seurata perässä. Kalaa tuli kuitenkin oletettua vähemmän. Kävin Ollin ottipaikkoja läpi, mutta kalaa ei vain yksinkertaisesti tullut. Jakson loppuvaiheilla en enää oikein tiennyt mitä tehdä ja jonkin verran aikaa tuli hukattua.

Jakson päätyttyä tuntui jälleen siltä, että kaikki vastaantulijat olivat saaneet enemmän kalaa, joten oli helppo päätellä, että jokin meni nyt vituiks.

Eriksson 15 (9)

Minä 8 (14)

2. Jakso, Pooli 8.

Toisen jakson pooli oli itselle tuttu edellisistä finaaleista ja heinäkuun alun SM-karsinnasta. Leevi oli saanut poolista heikon tuloksen, joten enteilin vaikeaa jaksoa. Poolin yli ei korkealla vedellä pääse, joten jotain oli keksittävä.

Toleksin kalastusta seuratessa totesin, että 11 jalkaisella vavalla saattaisi nipin napin yltää päävirran toiselle puolelle, mistä varmasti saisin joitain kaloja. Tähän taktiikkaan uhrasin miltei koko jakson ja sainkin kaivettua yksittäisiä kaloja koko kosken matkalta. Kaksi 4 mm kuulilla varustettua matoa ja aivan maksimi heitot oli avain onnistumiseen.

Vaikka kalamäärä oli periaatteessa pooliin nähden hyvä, ei sillä lopulta hirveästi tehnyt, kun palkinnoksi tuli taas jaksosijoitus 14. Onneksi otin sen 11 jalkaisen vavan mukaa, muuten ei olisi tullut hommasta yhtään mitään.

Aleksi 3 (18)

Minä 7 (14)

3. Jakso, Pooli 6.

Ensimmäisen päivän viimeinen pooli oli myöskin tuttu edellisistä finaaleista ja heinäkuun alun SM-karsinnasta, joten sen suhteen olin varsin luottavainen.

Salminen kalasti meikäläistä ennen ja saikin ensimmäiseen tuntiin 10 kalaa, minkä jälkeen pooli kuoli täysin. Pooli pysyi myös kuolleena oman kalastukseni aikana. Kaloja tuli tasaisesti kerran varttiin. Ensimmäisen jakson tapaan tuli taas sellainen fiilis, että en tiedä mitä pitäisi tehdä. Kahlailin ristiin rastiin ja kävin myös vähän seikkailemassa, mutta tulos 6 kalaa oli heikko. Pari mittakalaa jakson aikana putosi ja ne maksoi todennäköisesti useamman pisteen.

Kolmannen jakson tulokset hieman piristi, kun sain lopulta jakso 10 sijan, mikä ei aivan katastrofi ollut. Jälkikäteen näitä on helppo pohtia, mutta olisi pitänyt vain nöyremmin hakea aina vain yhtä kalaa lisää esimerkiksi Dry-Dropperilla poolin ylärajalta.

Salminen 10 (6)

Minä 6 (10)

Tilanne 3. jakson jälkeen

Ensimmäiseen päivään ei voinut olla tyytyväinen, kun sijoitus oli 26/40 ja nyt viimeistään maajoukkuepaikka näytti valuvan karulla tavalla käsistä. Olo oli hyvin epävarma. Oliko minulla vain huonoa tuuria vai olinko oikeasti noin paska? Kovin suurta luottoa ei omaan touhuun löytynyt. Siitä huolimatta laskeskelin, että noin 10 sijan nousu sijoille 14 - 16 olisi vielä ihan realistinen, jos seuraava päivä menisi nappiin.

4. Jakso, Pooli 12.

Tämä oli oletetusti kisan paras pooli. Risvi ja Samuli oli vetänyt 3. jaksolla hyvin kalaa vastarannalta, mutta sinne en päivän ensimmäisenä kalastajana halunnut lähteä. Sen sijaan luotin omiin vaistoihin ja suunnitelmaan, mitä lähdin luottavaisesti toteuttamaan.

Alku oli vähän hiljainen, mutta kun poolia hiljalleen alaspäin etenin rupesi kaloja löytymään. Kun kalapaikat oli selvät, ei tarvinnut kuin lappaa harria haaviin. Pari pudotusta ja pieni virhe poolin lukemisessa eivät onneksi maksaneet sijoja, kun 16 kalaa riitti jaksovoittoon. Tästä oli hyvä jatkaa.

Minä 16 (1)

Hettula 11 (4)

5. Jakso, Pooli 16.

Tämän poolin oli määrä olla selvästi hankalampi. Lauri oli kertonut edellisenä iltana otti- ja ylityspaikat, joten usko edes ok sijoitukseen oli vahva. Edellisen valvonta vuoron aikana kyselin myös sektoripäälliköltä oliko Janne ja Pete mennyt yli 4. jakson aikana, ja vastaus oli ei.

Heti jakson alkuun lähdin ylittämään poolia ja hetken harhailun jälkeen suuntasin Laurin kertomalle paikalle. Heti kohdan löydyttyä huomasin, että siellä ei kukaan ollut vielä käynyt, kun kalat otti erittäin hanakasti perhoon. Tulos oli siis kiinni ainoastaan siitä kuinka monta kalaa kerkeisin saada ja käydä kuittaamassa.

Kisan ylivoimaisesti hikisin jakso tuotti 12 kalaa ja jakso 2. sijan. Tämä oli käytännössä täysin Laurin vinkin ansiota. Ilman sitä en olisi ainakaan heti alkuun tajunnut lähteä poolista yli, jolloin aikaa parhaalle ottipaikalle olisi jäänyt paljon vähemmän.

Minä 12 (2)

Aleksi 6 (7)

6. Jakso, Pooli 14.

Kirjoittaja tulossa kuittaamaan kalaa Kuva: Petter Nissen

Tälle poolille vaihdoin vinkit StarWarsin kanssa ja lisäksi pystyin katselemaan Villen kalastusta oman valvontavuoron aikana. Minulla oli siis hyvä tieto kalojen olinpaikoista.

Suuntasin suoraan StarWarsin neuvomalle peilille Dry-Dropperoimaan. Kaloja alkoi tulla välittömästi ja Jannea alkoi minun pinturi kovasti kiinnostamaan. Ensimmäiseen 50 minuuttiin kortissa oli 9 kalaa, joten tiesin jo siinä vaiheessa tuloksen olevan todella hyvä. Loppujakso meni kuitenkin tyhjää pyytäessä. Yksi pudotus ja yhdet siimat poikki taimenen kanssa,

Yhdeksän kalaa riitti toiseen peräkkäiseen jakso 2. sijaan, mihin olin erittäin tyytyväinen. Vaikka tulos jaksolta oli hyvä, ei viimeiseen 40 minuuttiin voi olla tyytyväinen, sillä se oli taktisesti todella ajatusköyhää ja jopa aivokuollutta toimintaa. Onneksi se ei maksanut kuin yhden sijoituspisteen, millä ei lopulta olisi ollut itseni kannalta mitään merkitystä.

Minä 9 (2)

Senaattori 6 (7)

Lopputulos 8/40 on erinomainen omiin lähtökohtiin nähden. Ensimmäinen päivä oli masentava ja edelleen itselle vähän mysteeri, mutta toisen päivän poolit ja niistä hyvien tulosten kairaaminen pelasti kilpailun. Hyvällä sijoituksella varmistin myös tavoitteena olleen paikan Italian EM-kisoihin, missä pääsen vihdoin avaamaan KV-kisat aikuisten tasolla kalastavana kilpailijana.

Lopputulokset

Kisan jälkeen kello näytti yhteensä kuuden jakson ajalta yhteensä 158 tuntia palautumisaikaa, eli 10 h vähemmän kuin viime vuonna. 5 jakso oli ylivoimaisesti raskain, kun keskisyke oli 172. Yleisesti kisa oli kuitenkin kevyempi kuin viime vuonna, mikä oli kyllä ihan positiivinen juttu.

Parhaita perhoja en enää muista, mutta eipä niillä ihan hirveästi väliä tainnut olla. Sillä saa, millä pyytää. Alla kuva käytössä olleista perhoista.

Pätsi näytti kisan jälkeen tältä

WFFC 2024 - Todellinen korkean paikan leiri

Kerran vuodessa kaikki maailman parhaat perhokalastajat kokoontuvat yhteen paikkaa viikoksi, selvittääkseen kuka on paras. Tätä tapahtumaa kutsutaan perhokalastuksen MM-kilpailuiksi, minne pääsin tänä vuonna ensimmäistä kertaa varamiehen roolissa. Aiempaa arvokisakokemusta on kaksista Nuorten MM-kilpailuista, joista ensimmäisissä olin kisaajana ja jälkimmäisessä Kapteenina. Täysin uusi kokemus ei miesten MM-kisat siis olisi.

Perhokalastuksen MM-kilpailut pidettiin tänä vuonna 22.6.-30.6.2024 Ranskan Pyreneillä Font Romeaun kylässä, mikä sijaitsi n. 2000 m korkeudessa. Kilpailussa oli viisi sektoria joista kaksi järvillä ja loput kolme joella. Kisajärvinä oli pienen vaelluksen päässä olevat Carlit ja Camporells järvet. Jokina Aude, Tet ja Vicdessos.

Matkaan Suomen joukkue lähti kahdessa osassa. Janne, Kai ja Heikki lähtivät matkaan 13.6. Minä, Jyrki ja Jugi muutamaa päivää myöhemmin.

Heti ensimmäisenä treenipäivänä lähdimme järvelle. Jo ensimmäisillä askelilla vuoristossa huomasi, kuinka korkeus tuntuu keuhkoissa. Happea oli jotenkin vaikea saada ja puuskutus alkoi välittömästi pienestäkin rasituksesta. 

Noin tunnin kävelyn päätteeksi päädyimme hienon ja kirkasvetisen järven rannalle. Vietimme pitkän päivän järvellä saaden silloin tällöin kaloja. Helppoa ei kalastus missään nimessä ollut, vaikka kaloja pintoi ja näkyi reilusti.

Seuraavat kolme päivää kalastimme jokia. Ensin kävimme kalaisimmalla joella Carolilla, missä kalastus ei ollut kummoista ja keskikoko oli erittäin pientä. Toisen jäljistä oli myös erittäin vaikea kaivaa kaloja.

Carol

Toinen päivä meni Audella, mistä ei kyllä jäänyt mitään käteen. Heti seuraavana päivänä yritimme ottaa Audesta revanssin. Vesi oli kuitenkin yön aikana noussut reilusti, joten päätimme lopettaa jo puolen päivän paikkeilla.

Keskiverto treenijakson taimen

Illalla lähdin vielä Jyrkin kanssa etsimään kalapaikkoja majoituksen läheisyydestä. Löysimme vähän tuurilla löttöslammen, missä oli viimein hauskaa kalastusta, vaikka siitä ei kisan kannalta mitään hyötyä ollutkaan. Kalaa pintoi reilusti ja ne tuntuivat myös pitävän pintureista. Lyhyeen settiin kymmenisen kalaa kävi haavissa.

Surffikoppis toimitti nätisti

Omat pari viimeistä treenipäivää meni Ranskan Fedexin kanssa taistellessa. Suurin osa joukkueen jäsenistä oli tilannut pintureita, joiden oli määrä tulla heti treenijakson alkuun. Kun perhoja ei näkynyt, alkoi epätoivo vallata mielen, sillä ne oli pakko saada kisaan tai muuten olisi luvassa hitusen lisää perhonsidontaa. 

Ensimmäinen päivä kului asiakaspalveluihin soitellessa ja majoituksen respan edessä päivystäessä, muiden lähtiessä järvelle. 

Ulkoruokailu ja paketin päivystysvuoro

Paketti ei lopulta tullut, vaikka Fedex kovasti sitä lupaili. Olimme jo käytännössä luovuttaneet, mutta seuraavana päivänä päätimme vielä lähettää minut parin tunnin ajomatkan päässä olevalle Fedexin toimipisteelle Perpignaniin, missä paketti oletettavasti oli. Kerkesin perille juuri ennen sulkemisaikaa, mutta paketti ei ollut siellä, vaan jossain toisessa pisteessä lähistöllä, mikä aukeaisi vasta maanantaina.

Olin jo lähdössä takaisin, mutta ajattelin pyörähtää varmuuden vuoksi siinä toisessa paikassa, sillä se oli aivan nurkan takana. Heti paikalle saavuttua näin auton lähtevän hallista ja avonaisen lastausaukon, joten päätin yrittää. Pujahdin lastausaukosta sisään ja hetken haahuilun jälkeen törmäsin onneksi hyvin avuliaaseen työntekijään, jonka kanssa etsimme paketin, mikä lopulta löytyi. Mentiin vaikeimman kautta, mutta saatiin sentään perhot kisaan.

Happy ending

Treenijakso oli kokonaisuudessaan hankala. Joella pärjää hyvin usein edes jollain tasolla aivan perus jutuilla, mutta järvi oli edelleen melko mysteeri, sillä emme oikein keksineet mitään vuoren varmaa, vaan kaloja tuli vähän kaikella.

Harjoitusjakson jälkeen oli luvassa avajaiset ja yksi valmistelupäivä ennen kilpailun alkua. Avajaisiin mentiin hienoa maisemareittiä Gondoolihissillä ja avajaiskulkuetta Font Romeaun pääkadulla oli seuraamassa reilusti ihmisiä.

Gondoolihissillä avajaisiin

Avajaiskulkue Font Romeaun keskustassa

Seuraava päivä oli siis varattu täysin kisaa valmistautumista varten. Ohjelmassa oli ainoastaan Kapteenien kokous, minne menin Kaitsun kanssa. Kapteenien kokouksessa kerrotaan yleisistä järjestelyistä ja arvotaan kilpailun ryhmät. Illalla kävin Jugin kanssa vielä nopealla pistolla Carolilla, missä törmäsimme Etelä-Afrikan X-Factoriin.

Kapteenien kokous

KV-kisoissa kilpailijat jaetaan aina viiteen ryhmään, eli jokaisessa ryhmässä on yksi kustakin maasta. Yksi ryhmä kalastaa aina tiettyä sektoria ja heidän tuloksia vertaillaan keskenään.

Ryhmät

Sunnuntaina saimme jo osviittaa siitä kuinka heikolla tasolla kilpailun ruoka oli, kun meille tarjoiltiin alla olevassa kuvan annos. Lisäksi oli pieni alkusalaatti sekä jälkiruokaleivos. Pääruuan määrää säännösteltiin, eli jokaiselle oli vain yksi annos.

Toiseksi huonoin illallinen👍

Ensimmäisenä päivänä lähdin Kaitsun matkaan Carlitille. Herätys 4.30 ja siitä viideksi aamupalalle. Bussit sektoreille lähti viimeistään kuudelta. 

Päivä alkoi aivan mahtavasti, kun pääsimme heti kättelyssä kävelemään kaikista kauimmaiselle poolille, mihin meni aikaa vajaa pari tuntia. Tässä vaiheessa olin ollut jo viikon päivät kipeänä, joten matka oli kyllä melko mahtava kokemus. Selvisin sentään hengissä perille. Maisemat oli onneksi vaivan arvoiset.

Kaitsun eka pooli Carlitilla n. 2300 m

Ensimmäinen pooli oli hankala. Kaloja näkyi, mutta emme saaneet niitä ottamaan. Loppuun löysimme ottipaikan ja pari kalaa saatiin siiman päähän. Yksikään ei tullut lopulta haaviin asti. Ainoa lohdullinen asia oli, että kolme muuta samalla järvellä ollutta eivät saaneet mitään.

Toisella poolilla saimme jo pari kalaa korttiin. Mahdollisuus olisi ollut vielä useampaankin.

Poolien välinen siirtymä oli järvillä 45 minuuttia. Kolmannelle poolille siirtyminen vei meiltä 43 minuuttia, joten siinä tuli vähän hoppu. Heti perillä lähdin etsimään poolin rajoja, kun Kaitsu jäi virittelemään vehkeet ja juomaan kokista, jotta ei kuolisi pystyyn.

Todella kirkkaan järven rantoja pitkin kruisaili käytännössä koko poolin matkalta kaloja, mutta meidän perhoista ne eivät pitäneet. Onneksi monen perhon vaihdoksen jälkeen löytyi yksi malli mistä kalat kiinnostui ja Kaitsu sai pussitettua pari lisää.

Kolmannelta poolilta lähdin tallustelemaan autolle ja siihen oli kaksi hyvää syytä. 1. oli nälkä ja kämpillä ei ollut mitään ruokaa. 2. siirtymä viimeiselle poolille olisi ollut kilometrin nousu ja koska tulisin viettämään usean päivän järvellä, ajattelin säästellä voimia vähän myös tuleville päiville. Kävelyä oli tullut jo ihan tarpeeksi.

1. päivän statsit

Kun jaksot oli päättyneet, alkoi WhatsApp ryhmään tulla huonoja uutisia. Kalamäärät oli pieniä ja jaksosijoitukset oletettavasti erittäin huonot. Sijoitukset olivat lopulta seuraavat:

Jugi 14. 
Kaitsu 16.
Jyrki 12.
Janne 18.
Heikki 19.

Ensimmäinen päivä oli siis täysi katastrofi ja varmaan yksi Suomen MM-joukkueen historian huonoimmista jaksoista. Luojan kiitos sentään Ruotsi pysyi meidän takana.

Lyhyen illan aikana viilattiin taktiikkaa ja tehtiin valmistelut seuraavaan päivään. Vaikka olimme melko pihalla, tiesimme ettei seuraava päivä voi yhtä huonosti mennä.

Tilanne 1. jakson jälkeen

Toisena kisapäivänä lähdin Jyrkin avuksi Camperolls järville. Tänne ei tarvinnut kävellä tuntia, vaan aamulla ajoimme vuoren päälle, mistä täytyi vain laskeutua alas. Takaisin oli sitten vähän enemmän perseestä ja hapokasta könytä.

Camperollsin aamu n. 2450 m

Alas kipuamisen jälkeen saimme tietää poolit ja tapasimme myös meidän valvojan. Ihan ensimmäiseksi valvoja kertoi, että meillä kävi huono tuuri, koska me saatiin pisimmät siirtymät. Mahtavaa.

Camperollsin poolikartta ja Jyrkin kierto

Jyrkin kanssa kolme ensimmäistä poolia meni samaan tapaan kuin Kaitsun kanssa. 0-2 kalaa korttiin per pooli, mahdollisuus useampaan, mutta ei silti mitään kalastuksellista läpimurtoa.

Lounasmaisemat Camporellsilla

Viimeiselle poolille viritettiin Dry-Dropper setti, mitä jo aiemmilla pooleilla piti koeajaa. Nopeasti kävi selväksi, että ropetti on se juttu, kun kaloja alkoi tulla solkenaan. Valitettavasti jokaista poolia kalastettiin vain tunti, joten kovin paljoa ei aikaa jäänyt. Tulokseksi lopulta 8 kalaa, millä ounastelimme mahdollisuutta 10 parhaan joukkoon.

2. päivän statsit

Toisena päivänä saimme käännettyä kurssin ja tulokset näyttivät paljon paremmilta. Näillä jaksosijoituksilla nousimmekin jo sijalle 12:

Heikki 3.

Jugi 14

Kai 8.

Jyrki 9.

Janne 9.

Tilanne 2. jakson jälkeen

Kolmantena päivänä suuntasin Heikin kanssa Carlitille. Heti aamusta tunsin kuinka jaloista oli voima aivan loppu. Lähdin pooleille vähän etupeltoon, jotta voisin löntystellä rauhassa.

Heikin ensimmäinen pooli

Aamun ensimmäinen pooli näytti hyvin nihkeältä. Paljon vesikasvia ja vain yksi kunnon heittopaikka. Espanjalainen oli valvojan mukaan blänkännyt edellisenä päivänä tuon poolin.

Alkuun yritettiin aivan rannassa kruisailevia kaloja. Hetken päästä siinä ainoalla heittopaikalla alkoi pintoa ja Heikki rupesi välittömästi pussittamaan lohta. Hyvä Flow kantoi hedelmää toisellakin poolilla, kun kovasta tuulesta huolimatta Heikki jatkoi lohen pussitusta.

Heikin kanssa vietin vain pari ensimmäistä poolia, sillä kahden jälkimmäisen poolin hotspotit olivat jo tiedossa, mitkä piirsin hänelle kartalle. Tilanne oli myös kahden poolin jälkeen oikein hyvä ja Heikillä oli Flow päällä. Heikille lopulta 12 kalaa, mikä oli oikein hyvä veto.

Kolmas päivä kalastettiin samalla tasolla toisen kanssa, kun tulokset olivat seuraavat:

Janne 16.

Heikki 5.

Jugi 3.

Kai 8.

Jyrki 15.

Sijoitus kolmannen päivän jälkeen oli edelleen 12.

Tilanne 3. jakson jälkeen

3. päivän statsit

Neljäntenä päivänä kipusin Jannen kanssa jälleen Carlitille. Nyt omassa kunnossa tapahtui täyskäännös, kun jalat kantoi ja kroppa tuntui viimein tottuneen korkeaan ilmaan.

Nyt setit järvelle oli selvät ja se näkyi myös kalamäärissä. Viisi kalaa heti ensimmäiseltä poolilta loi uskoa loppupäivään. Seuraavia pooleja haittasi kuitenkin tuuli, mutta pari kalaa saatiin sieltä täältä kaivettua lisää. Jannelle lopulta 11 kalaa, mikä oli oiva tulos.

Neljännen jakson saldo:

Jyrki 8.

Janne 4.

Heikki 18.

Jugi 8.

Kai 12.

Sijoitus edelleen 12., mutta ero edellä oleviin kaventuu ja mahdollisuus kymmenen parhaan joukkoon elää.

Tilanne 4. jakson jälkeen

Illalla totesimme Jugin kanssa ettei kisaruuat kelpaa, joten lähdimme metsästämään jotain syömäkelpoista. Majoituksen lähistöllä olevassa Italialaisesta ravintolasta löytyi vähemmän yllättäen pari muutakin joukkuetta, joille ei enää kisaruuat kelvannut.

Kisaruokiin kyllästyneet

Viimeisellä jaksolla lähdin Jugin matkaan Audelle. Kisabussi vei kilpailijat yhdelle isolla parkkikselle, mistä kisaajat lähtivät valvojien autoilla pooleille.

Jugin jakso lähti mukavasti liikkeelle, kun heti alkuun nousi kourallinen kaloja. Ongelmat alkoi, kun siirryimme pinturikalastukseen. Kalat eivät nousseet oletetun lailla pinturiin, mikä sekoitti pakkaa loppujaksolle.

Nätti harri

Ensimmäinen pooli meni lopulta aika käteen, sillä kaloja olisi ollut poolissa reilusti. Seuraavan poolin oletimme olevan se heikompi, joten kymmenisen kalaa oli vielä mahdollista saada täyteen.

Jugi sai onneksi kairattua muutamat kalat, millä saatiin loppulukemaksi 7 kalaa ja jaksosijoitus top 10 joukkoon.

5. päivän statsit. Jokipäivät oli paljon kevyempiä

Viimeisen päivän saalis:

Kai 8.

Jyrki 14.

Janne 5.

Heikki 10.

Jugi 9.

Viimeinen päivä taisi olla joukkueen paras, minkä tuloksena nousimme vielä 10. sijalle. Hieno nousu, mutta 10. sija ei ole sitä, mitä Suomen Maajoukkue lähtee MM-kisoista hakemaan.

Lopputulokset

Viisipäiväinen kilpailu oli fyysisesti todella rankka. Pitkät, yli 12 tuntiset päivät alkoi 4.30 herätyksellä ja ne saattoi sisältää pahimmillaan 20 km patikointia yli kahden kilometrin korkeudessa. Lisäksi ruokaa oli hankala saada päivän aikana tarpeeksi. Pitkän päivän jälkeen pidettiin vielä palaverit, sidottiin perhoja ja pistettiin kaikki setit valmiiksi seuraavaa päivää varten. Nukkumaan päästiin 21-01 välillä.

2. Sektorin aikataulu

Kolme parasta joukkuetta oikealta Espanja, Ranska ja USA

Raskaaseen kisaan kuuluu tottakai raskas paluumatka. Päättäjäisistä lähdimme käytännössä suoraan noin puolen yön aikaan ajelemaan lentokentälle, missä koomasimme tunnin pari ennen bag dropin avautumista. Lento takaisin Suomeen lähti 6.45.

Kisareissu oli lopulta aika kaksijakoinen. Treeni meni päin persettä, oltiin kisassa melko yössä ja kisaruoka oli kaikin puolin heikkoa. Toisaalta maisemat ja ympäristö olivat aivan upeat ja kalastus järvillä, kun hoksasimme oikeat tekniikat ja perhot, oli aivan maailman huippua. Ja onhan ensimmäinen miesten MM-reissu jo omalla tavallaan erityinen.

Jos joku pohtii onko Pyreneet kalastusmatkan arvoinen kohde. Niin vastaus on kyllä. Joet eivät ole Audea lukuun ottamatta kummoisia, mutta kalastus järvillä on todella hyvää, vaikka sinne joutuu joka päivä vähintään tunnin tetsaamaan. Itse ainakin haluan tuonne vielä joskus uudelleen.

Perhojen osalta kisassa mentiin hyvin yksinkertaisilla systeemeillä. Järvellä parhaiten toimi paikallisten suosima iso musta pinturi, spentti ja Dry-Dropperissa PT-nymfi. Joella mentiin pitkälti erilaisilla perdigoneilla, PT ja OT sekä pienillä V-siipisillä päikkäreillä.

Iso musta pinturi järville

Nymfejä