Kesäkuinen Kuusamo

Keski-Suomen koskikohteet ovat olleet alkukauden ajan omaan makuun liian tulvaisia, joten kun eteeni tuli mahdollisuus lähteä kummisetäni siivellä Kuusamoon oli siihen tartuttava. Reissun tarkoituksena olisi harjoitella harjuksen kalastusta ja testailla vähän perhoja elokuussa kisattavia finaaleja ajatellen. Teksti sijoittuu aikavälille 6.-9. kesäkuuta.

Saavuimme Rukalle maanantaina iltapäivästä, ja halusin välittömästi kalalle. Ensimmäisenä iltana suuntasimme Ylä-kitkan Käylänkoskelle missä oli tarkoitus kalastaa muutama tunti. Settinä harjuksen kalastuksessa on itsellä edelleen #3 10´ Nymphmaniac, jossa XO kela. Chest packissa kulkee vielä toinen heittosiimalla varustettu kela pinturointia varten.

Kalastuksen aloitettuani, huomasin hyvin nopeasti olevani pahasti ruosteessa. 0.12 millinen peruke tuntui uskomattoman ohuelta, nymfien heittäminen ja tuntuman pitäminen miltei mahdottomalta, ja myttyjä syntyi tasaiseen tahtiin. Vaikka ensimmäinen ilta oli hyvin pitkälti karstojen karistelua, saldoksi kertyi lopulta 36 harjusta joista isoimpana 38 senttinen. Suurin osa kaloista puri pinkkiin matoon.

Ensimmäisen illan isoin

Toisena päivänä päätimme lähteä kokeilemaan Poussunkoskea ja Sovionnivaa, mitkä ovat hieman pienimuotoisempia paikkoja, vähän Kuusamon eteläpuolella.

Alanivan sillalta ylöspäin

Alanivan sillalta alaspäin

Kalastuksen aloitimme Alanivalta, mistä löytyi jonkin verran harjusta. Tosin kalojen keskikoko oli erittäin pieni ja yhtään edes melkein mitallista ei löytynyt. Seuraavaksi menimme Ylänivalle, jossa virta oli huomattavasti Alanivaa voimakkaampi, ja täten harjusten olinpaikat olivat vähissä. Harjuksia kuitenkin löytyi mukavasti niistä vähistä paikoista ja kalojen keskikoko oli hieman Alanivaa parempi.

Viimeiseksi suuntasimme Poussunkoskelle, mikä sopii heittolaiturinsa takia erinomaisesti liikuntarajoitteisille tai sitten muutenvaan laiskoille kalastajille. Poussunkoskelta löytyy myös iso grillikatos ja puusee. Harjuksia löytyi muutama kourallinen, mutta profiilinsa puolesta Poussunkoski on ehkä enemmän taimen paikka, ja yksi noin 30 senttinen luonnon taimen sieltä löytyikin.

Poussunkoski

Kaikilta kolmelta koskelta saldoksi kertyi yhteensä 55 harjusta ja 1 taimen. Ja harjusten keskikoko oli melko vaatimaton. Muuten ihan kiva paikka kalastaa, ja tottakai ainahan on se kuuluisa mahdollisuus siihen parempaan kalaan.

Illaksi päätimme vielä käydä pikaisesti Kiveskoskella, missä kalantulo oli hieman nihkeää, kun parin tunnin saldoksi kertyi vain 25 harjusta.

Kummisetä väsyttelee Kiveskoskella harjusta (turhan varovasti)

Keskiviikkona suuntasimme jälleen Ylä-kitkalle, minne eilinen lupa oli vielä voimassa. Kävimme tutustumassa muutamaan itselle uuteen koskeen, mistä saimmekin ihan mukavasti kaloja. Joen varteen alkoi ilmestyä muitakin, joten suuntasimme takaisin Kiveskoskelle, missä eilen jo kävimme. Tuolloin kalastin melko läheltä rantaa, joten päätin nyt onkia sillan alapuolista "päävirtaa" painavilla perhoilla. No sieltähän niitä kaloja alkoi tasaiseen tahtiin nousta, keskikoon ollessa lähempänä 30 senttiä. Myös vajaa kourallinen mittakaloja kävi haavissa. Kummisetäkin pääsi jo hetkeksi väsyttelemään mittakalaa, mikä lopulta pääsi irti.

Kiveskoskelainen

Siirryimme vielä kertaalleen Käylälle kalastamaan luvan viimeinen tunti. Luvan päätyttyä klo 17, oli aika pitää hetken tuumaustauko. Lähtisimmekö muualle vai jatkaisimmeko edelleen Ylä-kitkalla? Päätimme jatkaa edelleen Ylä-kitkalla, sillä emme jaksaneet enää lähteä ajelemaan muualle. Kalastimme siis vielä pari tuntia, kunnes oli aika lähteä syömään. Päivän saldoksi kertyi 108 harjusta noin kuuteen kalastus tuntiin.

Torstaina kävimme vielä kerran Kiveskoskella heittämässä noin kolmen tunnin session, jonka tuloksena oli 35 harjusta. Kaloista huomasi selkeästi niiden nähneen paljon perhoa, joten ihan tosissaan piti kaloja saadakseen onkia.

Kiveskoskea sillasta ylävirtaan

Sieltä ne Kiveskosken isoimmat löytyi

Loppujen lopuksi reissu oli varsin onnistunut, kun kalastus oli korkean ja kylmän veden takia sopivan haastavaa. Reissun aikana sain noin 250 harjusta, joista ehkä 10-15 oli mitallisia. 40 sentin raja jäi tällä reissulla ylittämättä. 95% kaloista tuli nymfeillä ja vain muutamat pintureilla. Hyönteisiä oli paljon ilmassa, mutta pinturi ei vain vielä toiminut normaaliin tapaan. Koska kalat olivat vielä erittäin passiivisia, piti perhoja uittaa mahdollisimman vapaasti, ja mahdollisimman läheltä kaloja (eli syvälle), jotta ne ottivat. Esimerkiksi elokuussa perhoja voi taas uittaa ihan miten sattuu ja saada silti kaloja.

Loppuun täytyy antaa vielä ilmainen mainos Pizzeria Rukalle, mistä sai melko ylivoimaista pizzaa. (Voi olla, että söin pepperoni pizzan kolmena iltana peräkkäin)