Hyvää kalastusta Liekkilässä

Edellisenä iltana olin käynyt jo pienen tauon jälkeen jälleen neppailemassa, mutta kalat olivat rannalta käsin hankalasti tavoitettavissa. Nyt oli tarkoitus suunnata Liekkilään veneellä Teemun kanssa. Tavoitteena saada muutama kala ja purkaa Valkeisen karsinnasta aiheutunutta vitutusta.

Toukokuun puolivälin jälkeen kirjolohen lampikalastus on yleensä parhaimmillaan, kun veden lämmettyä parvet hajoavat ja aiemmin istutetut kalat alkavat syödä pinnasta. Tämä aika on itselle myös sitä kaikista mieluisinta ja kelitkin oli kohdillaan.

Matkaan tuli lähdettyä kahden Ongen taktiikalla. Toisessa pintasiima parilla pinturilla ja toinen kärkiuppoavalla siimalla, missä washing line.

Menimme veneellä suoraan Haapaniemen puoleiselle lammelle, ja sieltähän löytyi heti pintovia kaloja. Heti alkuun kummallekin kalat. Hyvän alun jälkeen oli kuitenkin havaittavissa, etteivät kalat olisi lopulta kovin helppoja.

Liekkilään oli tänä keväänä saatu jälleen tuota täydellisen kokoista kalaa eli 30-40 cm pötkylää. Pienemmät kirjolohet ovat lähtökohtaisesti nälkäisempiä, kuin sellaiset perus 1,5kg -> lötköt. Kalastus tulee siis hyvin todennäköisesti olemaan lammilla hyvää vielä myös syksyllä.

Heittelin satunnaisesti pintoville kaloille vuoroin washing lineä ja pinturia, mutta pintakäynneistä en lopulta kaloja saanut ottamaan. Pelkkä pinturikaan ei oikein meinannut kelvata. Pari kalaa sain kuitenkin lisää.

Loppuun virittelin pinturisettiin bungin, millä sain heti tapahtumia ja kolme ylös asti. Sitten olikin jo aika lähteä kotiin katsomaan Suomen peliä.

Kolmen tunnin saldona itselle kuusi ja Teemulle pari kalaa. Omista kaloista kolme otti washing lineen ja kolme bungiin. Teemu taas veti kalansa perus liitseillä. Oli hienoa, kuinka monipuolisilla tekniikoilla kaloja tällä kertaa saatiin. Täytyy käydä vielä uudestaan.

Vehkeiden välppäystä

Kisakausi lähestyy. Tänä vuonna on luvassa SM-karsintoja, Finaalit, Joukkuekisa ja Miesten sekä Nuorten MM-kisareissut. Välineet tulee olemaan siis kovassa käytössä, minkä vuoksi niistä on hyvä pitää huolta. Olisi ikävää, jos kisat menisi pilalle huonosti hoidettujen välineiden takia.

Sumarisensongin aikaan tunsin kuinka kelani tuntui hieman tahmealta ja jarrun säätönuppikin oli, jotenkin omituisen jäykkä. Tämän vuoksi päätin käydä ostamassa ensimmäistä kertaa ikinä ihan oikeaa kelaöljyä. Voin myöntää, että koko perhokalastus urani aikana en ole keloja puhdistellut enkä edes ajatellut öljyämistä, joten nyt viimeistään se oli varmaan ihan fiksua aloittaa.

XO osissa

Purin kelat osiin ja putsasin näkyvän lian vanupuikkojen avulla. Kun kelat oli puhdistettu, lisäsin öljyä kaikkiin koloihin, missä ajattelin siitä olevan apua. Heti kun sain kelat kasaan, tunsin välittömästi toiminnassa eron, joten ei mennyt askartelu hukkaan. 

Kun keloja purkaa ja huoltaa itse, kannattaa olla varovainen, jos haluaa säilyttää niiden takuun. Jos vähänkään epäilyttää, niin kannattaa olla yhteydessä valmistajaan. Minun tapauksessani vanhojen kelojen takuut eivät huolettaneet, joten uskalsin huoletta itse huoltaa ne.

Kelojen öljyämisen lisäksi laitoin järvisiimat kuntoon. Itse olen jo hyvin nuoresta pitäen pessyt ja rasvannut järvisiimat aina keväisin ja syksyisin. Rasvaamalla perhosiimat, niistä tulee vaparenkaissa liukkaampia, mikä saattaa parhaimmillaan tuoda pari metriä pituutta heittoihin. Myös yleisesti rasvattu siima tuntuu kalastaessa mukavammalta.

Järvisetit

Rasvaan siimat aina kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla käytän vähemmän hoitoainetta ja pyrin poistamaan lian. Toisella vedolla sittten enemmän hoitoainetta, mikä tekee siimasta jälleen liukkaan. Siimanhoitoaineiden kuvauksissa lukee usein, etteivät ne sovi upposiimoille. On totta, että rasvauksen jälkeen ensimmäisillä heitoilla siimat eivät tahdo upota normaalisti, mutta kun rasvattuun siimaan saa vähän heittoja alle, niin ne pelittää jälleen ihan normaalisti. Itse käyn aina rasvauksen jälkeen muutamaan otteeseen uittamassa siimoja, jotta ne toimisivat sitten kisoissa kuten pitää. Siimarasvoista itsellä on ollut käytössä aikanaan Perhokolmiosta ostettu Scientific Anglersin sekä Snowbee siimojen mukana tulleet rasvat. Näiden välillä en ole huomannut mitään eroja.

Joidenkin mielestä kelojen öljyäminen ja siimojen rasvailu on aivan turhaa hommaa, mutta itse olen jo useamman vuoden kokenut hyötyväni siimojen rasvaamisesta ja kelojen öljyämiselläkin oli selkeä positiivinen vaikutus niiden toimintaan.

Nyt jos tämän tekstin luettuanne rupeatte purkamaan keloja ja huoltamaan siimoja, niin muistakaa etten ole mikään ammattilainen, vaan tämä teksti kertoo ainoastaan omista toimintatavoistani.