Kevään 2023 Italian kalareissun raportti 1/2. Reissu ajoittuu huhti-toukokuun taitteeseen 25.4 - 4.5.2023. Tarkoituksena kalastaa sekä jokia, että järviä. Tämä ensimmäinen osa käsittelee kolmea kalastuspäivää Lazion koilisosassa sijaitsevalla Laghi Del Farfalla.
Nopealla Googletuksella löytää Italiasta helposti useamman lohilammen, mutta iso osa niistä on paikallisten mällipenojen lohen teurastus altaita, mitkä ei perhomiestä houkuttele. Onneksi vähän puolivahingossa törmäsin Instagramissa Laghi Del Farfaan, missä näin järjestettävä sekä perho, että virppa kisoja, joten arvelin sen olevan hieman parempi järvi. Ja täten sopivan itselle oikein hyvin.
Päivä 1.
Matkustuspäivän jälkeen nukuin hieman pidempään ja lähdin kotoa liikkeelle vasta noin klo 10 aikoihin. Maps johdatti ensin kolmesti väärään paikkaan, mutta lopulta löysin perille. Positiivisena yllätyksenä tuli lammen omistavan pariskunnan englannin kielen taito, mikä helpotti asiointia reilusti. 5 tunnin C&R lupa maksoi 12€, minkä lisäksi piti ostaa jonkinlainen vakuutuskortti, joten loppusummaksi tuli 21€.
Säännöt olivat hieman erilaiset kuin Suomessa. Esimerkiksi Blobit ja Eggit oli kielletty, kalaan ei saanut koskea käsin, koukkujen oli tietenkin oltava väkäsettömiä ja haavin havaksen piti olla kuminen. Oma Ikonin haavi ei siis siellä kelvannut, mutta onneksi sain sieltä laina haavin.
Alueen kartta |
Alueen kolmesta järvestä kahdella Lago Grandella sekä Lago Freddolla sai kalastaa perholla. Päätin lähteä ensin Lago Grandelle. Mukaan reissuun olin ottanut kaksi järvikeppiä Soldarinin RCX:n ja Visionin Ongen, sekä kaksi Hanakin Lake kelaa, joihin sitten useampi varapuola. Kamoja viritellessä, huomasin ottaneeni lasisen #7 fast intterin sijaan lasisen #6 Hanak Wave intterisiiman, mikä oli varmuuden vuoksi mukana jokikalastusta varten. Noh, virittelin sitten pikkuliitsit slow intteriin. Perukkeen paksuus oli aloittaessa 0.18mm.
Kalat olivat keskimäärin 25-35 senttisiä |
Viiden tunnin lupa lähestyi loppua, ja aloin jo valua autolle päin, kun ajattelin heittää muutaman heiton Lago Freddolla. Pieni lampi vaikutti olevan melko täynnä kalaa, kun miltei jokaisella heitolla sain tärppejä. Kaloja en saanut tosin ylös kuin muutaman. Seuraavalle kerralle jäi siis selkeä missio kalastaa kyseistä lampea lisää.
Ensimmäisen lampipäivän saldo oli lopulta 16 kirjolohta ja yksi turpa. Ihan hyvin siis, etenkin kun ottaa huomioon, että fast inter jäi kämpille.
Päivä 2.
Toinen lampipäivä. Illalle oli luvattu sadetta, joten kalastus sessio osui heti aamulle. Lampi on siis auki klo 7-18. Herätys kello 6 ja siitä lammelle. Kalastuksen pääsin aloittamaan lopulta puoli kahdeksan aikoihin.
Päivä 3.
Koko reissun viimeinen päivä, lennon oli määrä lähteä myöhemmin illalla, joten aamusta vielä kerkesin kalalle. Suuntasin lammelle heti aamusta, jotta kerkeäisin kalastamaan 3-4 tuntia.
Tästä löytyi useampi kala |
Viimeisen lampipäivän saldo oli neljään ja puoleen tuntiin vaivaiset 8 kalaa. Ehdottomasti kolmesta lampipäivästä se hiljaisin. Kalat olivat joko oppineet tavoille tai passivoituneet veden sameutumisen takia. Kalojen keskikoko oli tosin edellisiä päiviä selkeästi isompi, kun jostain syystä kaikista pienimmät kalat eivät enää perhojani huolineet.
Näin yleisesti kolme lampipäivää tarjosi mielekästä ja melko erilaista kalastusta kuin Suomessa, vaikka käytännössä samanlaisilla perhoilla kalastetaan. Lammella kummasti viihtyy paremmin, kun tapahtumia tulee reilusti. Italiassa tosin ehkä vain 1/3 tai jopa pienempi osa tärpeistä päätyy haaviin asti ja se on ainakin itselle selkein parantamisen paikka.
Lampien rannoilla hengaili jokaisena päivänä myös erilaisia lintuja, joista etenkin hanhet olivat jopa vähän turhan aggressiivisia ja niitä sai kyllä tosissaan varoa. Erilaisien lintujen lisäksi lammissa eleli myös vesirottia tai ainakin jotain niiden tapaisia elukoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti